Laajakaistan laatu edistää kansallista innovointi- ja kilpailukykyä

Lehdistötiedote

01.10.2009

Cisco: Laajakaistan laatu edistää kansallista innovointi- ja kilpailukykyä
Suomen laajakaista riittää tämän päivän palveluihin, mutta panostuksia jatkettava

Kansainvälisen laajakaistan laatu- ja levinneisyystutkimuksen (Broadband Leadership Ranking) mukaan Etelä-Korea ja Japani tarjoavat kansalaisilleen maailman parhaat laajakaistayhteydet. Euroopan maista parhaiten menestyi Ruotsi, joka sijoittui tutkimuksessa neljänneksi. Suomi sijoittui tutkimuksessa 21:nneksi ja on viime vuoden tavoin edelleen niiden maiden joukossa, jotka tarjoavat suhteellisen hyvän alustan tämän päivän verkkopalveluihin.

”Suomi sijoittui vastaavantyyppisissä tutkimuksessa kärkipäähän vielä 2000-luvun alussa. Nykyinen sijoitus, 21., kertoo, että Suomen on tehtävä töitä mahdollistaakseen seuraavan sukupolven laajakaistapalvelut. Jotta lähivuosien verkkopalveluita päästään Suomessa kehittämään ja hyödyntämään, on kehitystyötä edelleen jatkettava”, sanoo Suomen Ciscon toimitusjohtaja Esa Korvenmaa.

Tuoreen tutkimuksen tulokset kertovat kunkin maan tämänhetkisestä kyvystä hyödyntää seuraavan sukupolven verkkopalveluita. Cisco toteutti tutkimuksen yhteistyössä Oxfordin yliopiston ja espanjalaisen Oviedon yliopiston MBA-opiskelijoiden kanssa. Tutkimuksessa oli mukana 66 maata Euroopasta, Amerikan mantereelta ja Aasiasta.

Ciscon tutkimuksessa tutkittavien maiden määrä kasvoi tänä vuonna 42:sta 66:een. Viime vuonna vertailtiin laajakaistaliittymien laatua, ja siinä Suomi sijoittui sekä viime että tänä vuonna sijalle 15. (Euroopassa 13:nneksi). Uutta tutkimuksessa oli Broadband Leadership Ranking -mittari, jossa yhdistettiin laajakaistan laatua koskevat mittaukset sekä laajakaistaliittymien penetraatiota koskeva vertailudata.

”Laajakaistapalvelut ovat tänä päivänä kansallisen innovointi- ja kilpailukyvyn kivijalka. Suomi on tutkimuksen mukaan tietoyhteiskuntana tyydyttävää tämän päivän tasoa. Jotta tulevaisuudessa pääsemme nauttimaan uudentyyppisistä palveluista, emme nyt saa jäädä ’tuleen makaamaan’. Rohkaisevaa on, että Suomessa maaseudun laajakaistan laatu ei oleellisesti jää jälkeen kaupunkien tarjonnasta”, Korvenmaa jatkaa.

Suurin selittävä tekijä eri maiden laatuindeksissä on kuitu- ja kaapeliverkkojen laajakaistan levinneisyys.

”Vielä muutama vuosi sitten riitti, että tutkittiin kenellä on internet-yhteys ja kenellä ei. Nykyään tietoverkko toimii liiketoiminnan, tiedonvälityksen, innovoinnin ja yhteydenpidon perustana. Niinpä pelkän internet-yhteyden sijaan tarvitaan yhä laadukkaampaa laajakaistaa. Tutkimuksessakin nousi esiin, että laajakaistan laatu linkittyy maiden sosioekonomiseen tasoon: menestyjillä on muita paremmat yhteydet. Laajakaistan kehittämisen täytyy kuulua kansalliselle agendalle”, Korvenmaa toteaa.

Mobiililaajakaista täydentää kiinteää laajakaistaa
Tyypillisiä tämän päivän laajakaistapalveluita ovat muun muassa verkkoselailu, sosiaaliset mediat, musiikin lataaminen, videoiden striimaus, videotapaamiset, IPTV sekä yritystason kotitoimistot. Tulevaisuuden trendeinä pidetään muun muassa kotien ja sairaanhoidon virtuaaliläsnäoloratkaisuja, teräväpiirtovideon jakamista ja striimausta, teräväpiirto-IPTV-palveluita, elokuvateatterilaatua vastaavia suoria lähetyksiä sekä edistynyttä kotien automaatiota.

”Harvaanasuttujen seutujen terveyspalveluiden parantamiseksi esimerkiksi erikoislääkäripalveluiden osalta voidaan hyödyntää verkon tarjoamia mahdollisuuksia. Esimerkiksi videokuvan välittäminen erikoislääkärin ja potilaan välillä vaatii verkolta paljon kapasiteettia. Kaksisuuntaiset videopuhelut, kuten videoneuvottelut, eivät myöskään salli viiveitä”, Korvenmaa sanoo.

Laajakaistatutkimuksessa tutkittiin ensimmäistä kertaa myös mobiililaajakaistan laatua.

”Mobiililaajakaistan tarve lisääntyy, mutta sitä ei voida kuitenkaan verrata kiinteään laajakaistaan. Kuten tieliikenne, jossa tarvitaan henkilöautoja, kuorma-autoja, polkupyöriä ja niin edelleen, on näiden laajakaistatyyppien käyttötarve erilainen ja ne sopivat eri tilanteisiin. Mobiililaajakaista sopii hyvin esimerkiksi sähköpostin lukemiseen ja hakemistojen selaamiseen. Kehittyneimpien palvelujen, kuten videopuheluiden ja kaksisuuntaisen TV:n eli niin sanotun koti-TelePresencen käyttöön sen nopeus on liian pieni ja viive liian suuri. Mobiililaajakaista ei ole kiinteän laajakaistan korvike, vaan täydentäjä”, Korvenmaa toteaa.

Ciscon tutkimuksen tulokset perustuvat www.speedtest.net-internetpalvelun tilastoihin. Tutkimuksen muuttujat ryhmiteltiin kolmeen pääluokkaan, jotka ovat datan lataamisen ja lähettämisen nopeudet sekä viive.

Lisätietoja:
Cisco Systems Finland Oy, puh. 0204 7061
Toimitusjohtaja Esa Korvenmaa
esa.korvenmaa@cisco.com

 

 

Cisco Systems (NASDAQ: CSCO) on maailman johtava tietoverkkoratkaisujen toimittaja. Ciscon ratkaisuihin perustuvat tietoverkot mahdollistavat puheen, datan ja videokuvan turvallisen välittämisen ja jakamisen ajasta tai paikasta riippumatta. Ciscon kehittämät laitteet, ohjelmistot ja palvelut auttavat ihmisiä monipuolistamaan viestintäänsä ja vuorovaikutustaan tietoverkkojen välityksellä. Lisätietoa Ciscosta löytyy osoitteista http://newsroom.cisco.com ja suomeksi www.cisco.fi.

Saïd Business School, Oxfordin yliopisto
Oxfordin yliopistoon kuuluva Saïd Business School perustettiin vuonna 1996. Financial Timesin listauksessa laitoksen MBA-ohjelma sijoittui maailman 19. parhaaksi tammikuussa 2008.

Tarvitsetko apua?

Share